Kustantaja mainostaa kirjaa, vaikkei sitä ole olemassakaan. Mitäs järkeä siinä on? Olin kerrankin tyytyväinen, kun lehden välistä putosi mainoslehtinen. Perjantain Talouselämän liitteenä oli Talentumin kirjoja
Marimekko taistelee asiakkaista alalla, jossa tylsä ei pärjää. Silti se vaikuttaa päivä päivältä enemmän insinööritalolta. Malin Groop aloitti uudessa työpaikassa tammikuussa 2009. Hänestä tuli Marimekon
Bilia näytti esimerkkiä, miten helppo odotukset on pettää. Palvelun toimitus sujui teknisesti. Mutta tunnelmat olivat suoraan Neuvostoliitosta. Oma-aloitteinen Bilia-puhelinpalvelu yllätti myönteisesti pari viikkoa sitten. Tänään
Broilerileipä nauratti niin, että kukkaroon koski. Jos asiakastasi ei yhtään naurata, mahtavatko kemianne sopia yhteen muutenkaan?
Asiakkaasi on valmis jopa maksamaan siitä, että koulutat häntä. Mutta ostajan läksyttäminen on aivan eri asia. Sain pari päivää sitten sähköpostia: Tervehdys Jari, kutsumme sinut
Alalla kuin alalla on joukko piiloesteitä, jotka estävät asiakkaita ostamasta. Kukkakauppiaan olisi helppo taklata esteet. Yritysvideobisnes saattaa olla vaikeampi rasti. Jo kolmas yrittäjä uteli hiljattain,
Hyvin tuotteistetulla palvelulla on 7 tunnusmerkkiä. Yksikään määritelmistä ei sisällä sanoja ”laadukas”, ”edistynyt” tai ”ammattitaitoinen”. Aina joskus on pakko palata perusasioihin. Eräs asiakkaani kysyi hiljattain,
Asiantuntijan tehokkain markkinointiase on mielipide. Asiakkaasi haluaa maksaa selkeistä, ellei suorastaan mustavalkoisista näkemyksistäsi. Osallistuin hiljattain seminaariin, jossa puhui viestintäkonsultti Kirsi Gimishanov. Hän totesi, että asiantuntijan
Sanomalehti uteli kansalaisilta, miten Tarja Halonen on pärjännyt puolustusvoimien ylipäällikkönä. Tulos on kaunis esimerkki haloilmiön sotkemasta nollatutkimuksesta. Yhdysvaltalainen psykologi Edward Thorndike teki mielenkiintoisen havainnon ensimmäisen
Yhdysvaltalainen tutkija väittää, että ihmisen nimi vaikuttaa hänen ammatinvalintaansa ja jopa asuinpaikkaansa. Kysymys siis kuuluu, valitsiko Pekka Pouta ammattinsa? Vai onko hän nimensä uhri? Asiansa
Matkit muita enemmän kuin haluaisit myöntää. Hotellin kylppärin ekokehoitus toimii paremmin, kun käskemisen sijaan kerrot, mitä muut tekevät. Copywritereiden salaisen veljeskunnan sääntö #4 sanoo, että
Georgian mekkala osoitti, että jopa pääministerimme ja presidenttimme ovat yhä rähmällään Venäjälle. Onko sitten ihme, että maassamme riittää muitakin tsaarille uskollisia? He uskovat, että ylimykset
Markkinointi tarvitsee hyvästäkin myyntipuheesta vielä tiivisteen. Sellaista on erittäin vaikea kehittää etenkin, jos firma on täynnä insinöörejä. Radiosta raikaa rengasmainos. Michelin-mies sanoo, että heidän renkaillaan
Coca-Cola ajautui kriisiin 1980-luvun alkupuolella. Vaikka kuluttajatestien tulokset olivat selviä, uuden tuotteen lanseeraus meni aivan kiville. Coca-Cola oli vuosikymmeniä maailman suosituin virvoitusjuoma. Mutta 1980-luvun alussa
Kaasuyhtiö Woikoski mainosti sunnuntaina Hesarin etusivulla. Tuloksena oli hyvä esimerkki huonosta markkinoinnista. Eilisen Hesarin kantta peitti mainos, josta jokainen markkinoija voi ottaa opikseen. Se oli
Markkinointiguru Seth Godin on määritellyt, että markkinointi tarkoittaa anteliasta apua, jonka avulla joku voi ratkaista ongelmansa.
Godinin mukaan huono markkinointi on kohkaamista, asiakkaiden häiritsemistä ja painostamista. Se saa asiakkaan ostamaan tuotteen, jota tämä ei ehkä tarvitse tai halua.
Hyvä markkinoija sen sijaan auttaa asiakkaita. Hän on tehokas vain, kun hän saa aikaan muutoksen. Hyvän markkinoijan tunnusmerkki on nöyryys, sillä se on välttämätön asenne asiakkaan näkökulman ymmärtämiseksi.
Kuuluisa liikkeenjohdon filosofi ja konsultti Peter Drucker (1909–2005) päätyi siihen, että liiketoiminnalla on lopulta vain yksi kestävä tavoite: sen pitää luoda asiakkuuksia.
Druckerin mukaan yrityksellä on vain kaksi välttämätöntä toimintoa. Toinen niistä on markkinointi ja toinen on innovointi. Kaikki muut toiminnot ovat vain kuluja.
Markkinoinnin tarkoitus on tuntea asiakas ja ymmärtää häntä niin hyvin, että tuote tai palvelu myy itse itsensä. Druckerin mielestä markkinoinnin tavoite onkin tehdä myyntityöstä tarpeetonta.
Druckerin mielestä markkinointia ei voi pitää vain jonain myynnin vaiheena. Se ei ole mikään yrityksen erillinen toiminto lainkaan. Jos liiketoiminnan idea on luoda asiakkuuksia, markkinointi on sama asia kuin koko yrityksen liiketoiminta asiakkaan näkökulmasta nähtynä.
Hewlett-Packardin toinen perustaja David Packard (1912–1996) oli Druckerin kanssa samoilla jäljillä. Hänen mielestään markkinointi on liian tärkeää, jotta sen voisi jättää yksin markkinointiosaston tehtäväksi.
Sissimarkkinoinnin isä Jay Conrad Levinson (1933–2013) määritteli markkinoinnin niin, että se on mikä tahansa liiketoiminnassa syntynyt kontakti kenen tahansa yrityksen ulkopuolisen kanssa.
Näiden määritelmien perusteella markkinointia on vaikkapa firmasi työntekijöiden käytös liikenteessä, asiakaspalvelusi nopeus tai työntekijöittesi kyky käsitellä reklamaatioita.
Myös toimistosi pihalla lojuvat roskat tai loistavan siistit vessat ovat markkinointia. Aulassasi korkean tiskin taakse linnoittautunut yrmy vartiointiliikkeen edustaja on itse asiassa töissä yrityksesi markkinoinnissa. Sekin on markkinointia, että asiakkaasi joutuvat jättämään autonsa huonommille pysäköintipaikoille kuin omat työntekijäsi.
