Mehiläinen ei pistänyt (ostamaan)
Mehiläinen lähetti hyvän suorakirjeen. Mutten kuitenkaan ostanut. Mikä meni pieleen?
Jari Parantainen
21.06.2012
6 kommenttia
Mehiläinen lähetti hyvän suorakirjeen. Mutten kuitenkaan ostanut. Mikä meni pieleen?
Perjantain Kauppalehti käsitteli Nokian kriisiä laajasti. Sivuilta pisti silmään pari merkillistä hokemaa: ”Myös peruspuhelimet ovat tänä vuonna sakanneet, vaikka [peruspuhelinbisneksen johtaja Mary] McDowell synnytti kiitellyn
Autotehtailija Henry Ford ei ehtinyt odotella, että maailma muuttuu. Hän alkoi remontoida sitä itse. Ford halusi, että hänen tuotantolinjansa olisivat riippumattomia ulkopuolisista toimittajista. Niinpä hän
Lupaan, etten jatka Huuto.net-aiheisia jorinoitani. Ainakaan kovin kauan. Mutta kun verkkohuutokauppa on niin pirun kiinnostava myynnin laboratorio. Laitoin omaisuuttani kiertoon jälleen sunnuntaina. Kirjoitin ilmoitukseni otsikoksi
Tykinruokamenetelmä perustuu ihmisjoukkoihin. Jos kadulle on kertynyt töllistelijöitä, pian muut pysähtyvät katsomaan, mitä muut katsovat.
Hyvinkään verilöylyn vuoksi on taas muodikasta heristellä sormea tuliaseiden omistajille. Koska seuraan aikaani, olen syyllistynyt siihen itsekin. Silti on epätodennäköistä, että yksikään metsästäjä tai kilpa-ampuja
Suomalaiset jaksavat ihmetellä, miten kallein tuote voi olla myös ylivoimaisesti suosituin?
Vuosia sitten naputtelin asiakkaallemme yritysesitettä. Projekti oli henkisesti raskas. Läpyskä täyttyi yhdentekevästä höpinästä, kuten tavallista. Vääntö sensorihenkisen asiakkaamme toimitusjohtajan kanssa huipentui lopulta yhteen lukuun. Olin
Valio hylkäsi Bulgarian jogurtin sitruunaversionsa fanit kylmän rauhallisesti. Sinäkin yleistät huomaamattasi.
Tiistaina se tapahtui jälleen kerran. Koulutukseen osallistuvat alkoivat mekkaloida. Ikea herätti tunteita, kuten sillä on tapana. Olin vain maininnut ohimennen Ikea-ilmiöstä. Sitä kutsutaan myös munateoriaksi.
Kun myyjä ei halua dollarisoida, siihen saattaa olla vissi syy. Hyödyt osoittautuisivat pieniksi kuin allin pallit pakkasella.
Saako ikkunanpesijä käydä pesemässä talostasi ikkunan luvatta? Suomalainen kauhistuu ajatusta. Reaktio kertoo, miten huonosti markkinoijan matikkapää toimii. Jo tutuksi tullut ikkunanpesijä iskee taloni kimppuun viikon
Toimittajat ovat taas sekoilleet virhemarginaalien kanssa. Kaikesta näkee, etteivät he ymmärrä koko käsitettä. Esimerkiksi Taloustutkimus Oy ilmoitti, että sen vaaleja edeltävien ennusteiden virhemarginaali on +/-
Yhden tyytymättömän kimitys voittaa tuhannen tyytyväisen hyminän. Johtaja, opettele kestämään lauman painetta. Mitä parempi kampanja, sitä enemmän se tuottaa kielteistä palautetta.
Actimelin litrahinta on kaupassa yli nelinkertainen Gefilus-piimään verrattuna. Actimelin kate saattaa olla jopa kymmenkertainen.
Markkinointiguru Seth Godin on määritellyt, että markkinointi tarkoittaa anteliasta apua, jonka avulla joku voi ratkaista ongelmansa.
Godinin mukaan huono markkinointi on kohkaamista, asiakkaiden häiritsemistä ja painostamista. Se saa asiakkaan ostamaan tuotteen, jota tämä ei ehkä tarvitse tai halua.
Hyvä markkinoija sen sijaan auttaa asiakkaita. Hän on tehokas vain, kun hän saa aikaan muutoksen. Hyvän markkinoijan tunnusmerkki on nöyryys, sillä se on välttämätön asenne asiakkaan näkökulman ymmärtämiseksi.
Kuuluisa liikkeenjohdon filosofi ja konsultti Peter Drucker (1909–2005) päätyi siihen, että liiketoiminnalla on lopulta vain yksi kestävä tavoite: sen pitää luoda asiakkuuksia.
Druckerin mukaan yrityksellä on vain kaksi välttämätöntä toimintoa. Toinen niistä on markkinointi ja toinen on innovointi. Kaikki muut toiminnot ovat vain kuluja.
Markkinoinnin tarkoitus on tuntea asiakas ja ymmärtää häntä niin hyvin, että tuote tai palvelu myy itse itsensä. Druckerin mielestä markkinoinnin tavoite onkin tehdä myyntityöstä tarpeetonta.
Druckerin mielestä markkinointia ei voi pitää vain jonain myynnin vaiheena. Se ei ole mikään yrityksen erillinen toiminto lainkaan. Jos liiketoiminnan idea on luoda asiakkuuksia, markkinointi on sama asia kuin koko yrityksen liiketoiminta asiakkaan näkökulmasta nähtynä.
Hewlett-Packardin toinen perustaja David Packard (1912–1996) oli Druckerin kanssa samoilla jäljillä. Hänen mielestään markkinointi on liian tärkeää, jotta sen voisi jättää yksin markkinointiosaston tehtäväksi.
Sissimarkkinoinnin isä Jay Conrad Levinson (1933–2013) määritteli markkinoinnin niin, että se on mikä tahansa liiketoiminnassa syntynyt kontakti kenen tahansa yrityksen ulkopuolisen kanssa.
Näiden määritelmien perusteella markkinointia on vaikkapa firmasi työntekijöiden käytös liikenteessä, asiakaspalvelusi nopeus tai työntekijöittesi kyky käsitellä reklamaatioita.
Myös toimistosi pihalla lojuvat roskat tai loistavan siistit vessat ovat markkinointia. Aulassasi korkean tiskin taakse linnoittautunut yrmy vartiointiliikkeen edustaja on itse asiassa töissä yrityksesi markkinoinnissa. Sekin on markkinointia, että asiakkaasi joutuvat jättämään autonsa huonommille pysäköintipaikoille kuin omat työntekijäsi.