Päätimme siis kokeilla, voisiko finnairilaisten simulaattorilentoja myydä yritysasiakkaille. Nimittäin jokainen johtaja kärsii nykyisin vakavasta ongelmasta: sen nimi on no-show.
Kun luin The Lean Startup -kirjaa, sain itseni kiinni nolosta tilanteesta. Huomasin vähätteleväni kirjoittajan ajatuksia: ”Joopa joo, totta kai on helppoa testata jotain verkossa myytävää
Kirjoitin hiljattain mainiosta kirjasta The Lean Startup, jonka on kirjoittanut Eric Ries. Hänen mielestään on turha yrittää arvata, mitä asiakas haluaa. Eihän ostaja usein tiedä
Toisinaan kouraan sattuu kirja, joka todella vääntää aivot uuteen asentoon. Yksi niistä on The Lean Startup, jonka on kirjoittanut Eric Ries. Opuksen nimestä voisi kuvitella,
Mehiläinen lähetti hyvän suorakirjeen. Mutten kuitenkaan ostanut. Mikä meni pieleen?
Siirryin huhtikuun alussa hallituksen erityistehtäviin. Yleensä sellaista muutosta kutsutaan potkuiksi. Kun olin ollut pari viikkoa työttömänä, aloin perustaa itselleni uutta työpaikkaa (ja Edisteelle tytäryhtiötä). Muutamia
Hesari kirjoitti entisistä nokialaisista, joista on tullut yrittäjiä. Kimmo Koivisto on nykyisin Tellyo-nimisen firman toimitusjohtaja. Petra Söderling taas vetää Mobile Brain Bank -nimistä putiikkia. Lehden
Rupattelin yhtiökumppanini Antin kanssa lasten kasvattamisesta. Riemukseni kuulin, että hänen tyttärensä on istunut kerran jos toisenkin jäähypenkillä. Näin lapsettomana tunnen tuon konseptin vain televisiosta. Katselen nimittäin
Pari päivää sitten naputtelemani juttu pyöräkorjaamon hinnastosta tuotti muutaman ärhäkän sähköpostin. Kirjoittajat olivat sitä mieltä, ettei ainakaan heidän bisneksistään saa kursseja aikaiseksi millään. Vai niin.
Ensimmäisen Pölli tästä -kirjani ostanut Santeri Vidal lähetti sähköpostia*. Hän oli vienyt pyöränsä huollettavaksi Helsingin Lauttasaareen. Seinältä hän äkkäsi hinnaston. Asiakas katsoo: 60 euroa tunti
Tutkijat selvittivät maaliskuussa 2010*, miten paljon suomalaiset syövät lihaa. Tutkimus perustui nettikyselyyn, johon vastasi 1 623 ihmispetoa. Hiukan yli puolet (52 %) vastaajista ilmoitti, että he
Tiistai-iltana olin Lohjalla pärisemässä sadan hengen yrittäjäporukalle. Väitin, että palvelukonsepti on vielä pahasti keskeneräinen, jos myyjän on rustattava tarjoustaan päivätolkulla. Yleisöstä nousi käsi. Yrittäjä pani
Viime viikolla koulutuksen päätteeksi eräs osallistujista kysyi tuhannen taalan kysymyksen: ”Mikä on yleisin syy, joka vie tuotteistusprojektin karille?” Oikea vastaus on valjennut itsellenikin vasta aivan
Naapuri värväsi kiinteistövälittäjän. Tämä alkoi myydä taloa. Meni kuukausi, meni toinen. Ostajaa ei löytynyt. Isäntä antoi välittäjälle kenkää ja kokeili myydä kämppäänsä itse. Pieleen meni
Hämeenlinnan Verkatehtaalla järjestetään ensimmäinen Retoriikan kesäkoulu 14.6.2012. Mielenkiintoinen kouluttajakaarti koostuu vaikuttamisen ammattilaisista. Olen itse nähnyt lähes kaikki puhujat estradilla ennenkin. Uumoilen, ettei päivän aikana ole
Tuotteistaminen tarkoittaa työtä, jonka ansiosta palvelun ostamisesta tulee helppoa ja sen toimittamisesta kannattavaa. Se edellyttää, että tuotteistaja paketoi höttöisen ja epämääräisen palvelunsa selkeäksi palvelutuotteeksi.
Tuotteistaminen on ratkaisu ongelmaan, joka riivaa miljoonia insinöörejä. Heillä olisi usein valtavasti osaamista. Mutta vain pieni osa siitä muuttuu koskaan konkreettisiksi hyödyiksi tai rahaksi. Se johtuu viestintäongelmasta.
Asiantuntija ei osaa kuvata palveluaan, ohjelmistoaan tai tuotettaan (tai niiden yhdistelmää) niin, että ostaja ymmärtäisi löytäneensä ratkaisun johonkin ongelmaansa. Tuotteistamisen idea on kuroa ostajaa ja myyjää erottava viestintäkuilu umpeen.
Oletetaan, että ulkomainen ostaja ottaa yrityksesi haltuun. Uusi omistaja antaa potkut työntekijöille. He lähtevät siltä seisomalta, eivätkä koskaan palaa.
Seuraavana päivänä yritykseen tulee uusi joukko saman alan ammattilaisia, mutta he eivät ole koskaan ennen kuulleet palvelustasi. Jos näin uusittu firma tuottaa parin viikon sisällä samaa palvelua kuin ennenkin, palvelusi oli hyvin tuotteistettu. Sitä voi kutsua palvelutuotteeksi.
Miten uusi henkilöstö sitten voisi edes periaatteessa jatkaa jopa vuosien kehitystyötä vaatineen palvelun tuotantoa? Se on mahdollista vain dokumentaation perusteella.
Tuotteistaminen tarkoittaa toki muutakin kuin dokumentointia. Mutta se on edellytys sille, että palvelutuotteesi voisi todella monistua.
Millainen olisi kymmenen pisteen tuotteistus? Sellainen voi olla franchising-konsepti, joka tarkoittaa kokonaisen palveluliiketoimintamallin tuotteistettua ja monistuvaa versiota.
Esimerkiksi McDonald’sin ravintolakonsepti on palvelubisnestä, joka vaatii huomattavasti asiantuntemusta ja monistuu erittäin tehokkaasti. Kuten McDonald’s itse sanoo, se palvelee yhtä asiakasta kerrallaan. Kyse on siis henkilökohtaisesta palvelukonseptista.
Usein insinööri pelkää, että tuotteistaminen ja vakioitu palvelutuote estää asiakaskohtaiset ratkaisut. Todellisuudessa ratkaisumyynti ja tuotteistaminen sopivat hyvin yhteen.
Massaräätälöinti on konseptina tuttu jokaiselle uuden auton ostajalle. Jokainen tuoteyksilö on erilainen, vaikka se koostuu standardikomponenteista.
Myös palvelutuote on koottavissa tuotteistetuista vakio-osista. Silti kokonaisuus vaikuttaa asiakkaasta juuri hänen tarpeisiinsa räätälöidyltä.
