Helsingin Sanomien keräämä raati tarjoili kuolemattomia ennustuksia sähköisen kirjan tulevaisuudesta. Muutamat kristallinpalloon tuijottelijoiden kommenteista nousivat ylitse muiden. ”Sähkökirja on brutaalin yksinkertainen massakulutustuote, jolla ei ole
Amerikkalainen 23AndMe näyttää tuotteistamisen mallia. Perustutkimus on turhaa, jos siitä ei synny myytäviä palveluja tai tuotteita.
Miten on mahdollista, että köyhyys yleistyy, vaikka elintaso kasvaa? Väite perustuukin prosenttilaskentaan. Se on taiteen laji, jolla on helppo jallittaa. Viikko sitten eräässä tuotteistusprojektissa pohdimme,
Viikko alkaa ankeasti. Luvassa tylytystä heti aamusta. Joudun ostamaan määrätietoisesti. Myyjä sanoo kaikkeen ei. Hän nihkeilee ja näyttää pitkää naamaa. Olen tietenkin yksityisellä(!) lääkäriasemalla. Aion
Jos toimitat jokaiselle omanlaisensa palvelun, ennen helvetti jäätyy kuin bisneksesi alkaa monistua. Räätäli on tuotteistajan pahin vihollinen. Perjantain Tietoviikossa (26.11.2010) oli mainio sitaatti. Lääketieteellinen johtaja
Tuote on yhtä hyvä kuin sen käyttöliittymä. Sama pätee yhä useammin palveluihin. Esimerkiksi pankit ovat yhtä surkeita kaikki. Niinpä asiakkaat valitsevat finanssilaitoksensa käyttöliittymän perusteella. Avasin
Tuoreet verotilastot kertovat, että naiset ovat edelleen palkkakuopassa. Mutta aiheuttavatko he tilanteensa ihan itse? Tänään ilmestyneessä Helsingin Sanomien jokavuotisessa verojen taivastelunumerossa oli mukana otsikko ”Naisten
Piispa Eero Huovinen pudotti uutispommin kesällä 2010. Hän esitti, että ehkä kirkon pitäisi luopua vihkioikeudestaan. Moni kauhistui. Kirkkohäät saattaa olla tapakristityille yksi tärkeimmistä syistä maksaa
Japanin eteläosassa, Kyushun saaren kupeessa sijaitsee Bungon salmi. Siinä Tyynen meren virtaukset kohtaavat Seton lahden vedet ja tarjoavat kaloille oivan ruokapaikan. Alueella kalastetaan Seki saba
Super Bowlin mainosaika on katteellista kauppatavaraa. Mainokset kiinnostavat lähes yhtä paljon kuin itse peli. Sands Research julkaisee vuosittain tutkimuksen*, jossa Super Bowlin mainokset asetetaan tehokkuusjärjestykseen.
Hyvä myyjä maalaa asiakkaansa silmien eteen kuvan paremmasta tulevaisuudesta. Jannen storyboard on sellaisesta maailman konkreettisin esimerkki.
Vuonna 1999 lontoolainen pörssimeklari Jason Maude toi 3-vuotiaan Isabel-tyttärensä St. Maryn sairaalaan Paddingtonissa. Lääkäri totesi vesirokon. Hän passitti lapsen kotiin sairastamaan. Jo seuraavana päivänä Isabelin
Poljin tänään illansuussa kuntosalilla spinning-fillaria käyntiin, kun eturivistä nuori nainen esitti kysymyksen ryhmämme vetäjälle Hannalle. Miksi täällä on niin paljon miehiä? Tosiaan, paristakymmenestä kuntopyörien vispaajasta
Huomasin aikanaan 15 vuotta sitten mielenkiintoisen yksityiskohdan myyntityön tiimellyksessä. Asiakkaat pitivät aivan selvästi tuotetta sitä arvokkaampana tai laadukkaampana, mitä painavampi se oli. Siksi tuotteistusprojekteissamme on aina
Syksyn aikana olen ollut monta kertaa ruotimassa asiantuntijapalveluja kauppaavien yritysten myyntipuheita. Tässä kuusi yleisintä tapaa, joilla olemme pusertaneet myyntiesityksiin lisää munaa: 1. Asiakkaan toimiala näkyviin Lähes
Tuotteistaminen tarkoittaa työtä, jonka ansiosta palvelun ostamisesta tulee helppoa ja sen toimittamisesta kannattavaa. Se edellyttää, että tuotteistaja paketoi höttöisen ja epämääräisen palvelunsa selkeäksi palvelutuotteeksi.
Tuotteistaminen on ratkaisu ongelmaan, joka riivaa miljoonia insinöörejä. Heillä olisi usein valtavasti osaamista. Mutta vain pieni osa siitä muuttuu koskaan konkreettisiksi hyödyiksi tai rahaksi. Se johtuu viestintäongelmasta.
Asiantuntija ei osaa kuvata palveluaan, ohjelmistoaan tai tuotettaan (tai niiden yhdistelmää) niin, että ostaja ymmärtäisi löytäneensä ratkaisun johonkin ongelmaansa. Tuotteistamisen idea on kuroa ostajaa ja myyjää erottava viestintäkuilu umpeen.
Oletetaan, että ulkomainen ostaja ottaa yrityksesi haltuun. Uusi omistaja antaa potkut työntekijöille. He lähtevät siltä seisomalta, eivätkä koskaan palaa.
Seuraavana päivänä yritykseen tulee uusi joukko saman alan ammattilaisia, mutta he eivät ole koskaan ennen kuulleet palvelustasi. Jos näin uusittu firma tuottaa parin viikon sisällä samaa palvelua kuin ennenkin, palvelusi oli hyvin tuotteistettu. Sitä voi kutsua palvelutuotteeksi.
Miten uusi henkilöstö sitten voisi edes periaatteessa jatkaa jopa vuosien kehitystyötä vaatineen palvelun tuotantoa? Se on mahdollista vain dokumentaation perusteella.
Tuotteistaminen tarkoittaa toki muutakin kuin dokumentointia. Mutta se on edellytys sille, että palvelutuotteesi voisi todella monistua.
Millainen olisi kymmenen pisteen tuotteistus? Sellainen voi olla franchising-konsepti, joka tarkoittaa kokonaisen palveluliiketoimintamallin tuotteistettua ja monistuvaa versiota.
Esimerkiksi McDonald’sin ravintolakonsepti on palvelubisnestä, joka vaatii huomattavasti asiantuntemusta ja monistuu erittäin tehokkaasti. Kuten McDonald’s itse sanoo, se palvelee yhtä asiakasta kerrallaan. Kyse on siis henkilökohtaisesta palvelukonseptista.
Usein insinööri pelkää, että tuotteistaminen ja vakioitu palvelutuote estää asiakaskohtaiset ratkaisut. Todellisuudessa ratkaisumyynti ja tuotteistaminen sopivat hyvin yhteen.
Massaräätälöinti on konseptina tuttu jokaiselle uuden auton ostajalle. Jokainen tuoteyksilö on erilainen, vaikka se koostuu standardikomponenteista.
Myös palvelutuote on koottavissa tuotteistetuista vakio-osista. Silti kokonaisuus vaikuttaa asiakkaasta juuri hänen tarpeisiinsa räätälöidyltä.
