Tunneoppia tuotteistajille
The Power of Moments -kirjasta löytyy mainioita esimerkkejä siitä, miten lyhyetkin hetket olisi mahdollista suunnitella vaikuttaviksi.
Jari Parantainen
22.02.2019
3 kommenttia
The Power of Moments -kirjasta löytyy mainioita esimerkkejä siitä, miten lyhyetkin hetket olisi mahdollista suunnitella vaikuttaviksi.
Törmään samaan ongelmaan jatkuvasti. Joku ostaa koulutukseni firmallensa (siis heitähän riittää ruuhkaksi asti). Sitten tilaaja toivoo, että saisi jakaa esityksen myös etäosallistujille. Usein käytössä on
Kävin kouluttamassa erään yrityksen asiantuntijoita. Heidän palvelunsa tarkoitus on arvioida muita yrityksiä. Jos löytyy laatua, asiakas voi ostaa todisteeksi sertifikaatin. Putiikin gurut olivat huolissaan. Palvelua
Sisäänheittotuotteen tuotteistaminen tekisi monen asiantuntijan elämästä helpompaa. Ostaja pelkää jokaista uutta toimittajaa aivan aiheellisesti. Edullinen, helposti ostettava ja riskitön paketti raivaa ostamisen esteitä. Sen jälkeen
Hesari kertoi sunnuntaina (4.2.2018), että virkamiehen työ valuu hukkaan. Asiakas ei viitsi tulla tapaamiseen. Ongelma riivaa tällä kertaa lastenvalvojia. ”On päiviä, jolloin suurin osa asiakkaista
Kysynnän ja tarjonnan periaatteen luulisi jokaisen ymmärtävän. Kun kinkun hinta K-kaupassa kasvaa, porukka ostaa vähemmän possua. Ja tietysti päinvastoin*. Mutta erityisesti kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen on
”Mikä ihmettä tuollainen mitätön konsultinretku muka tietää sote-hommista? Miten kehtaat väittää alan todellisia asiantuntijoita vastaan?” Nämä ovat tyypillisiä reaktioita, kun rohkenen kommentoida sote-suunnitelmia. Ensinnäkin se
No hyvä, sillä nyt olisi tarjolla keppiä kunniaa juuri kaltaisellesi turaajalle. Osallistu #HuonoinSlide2017-kisaan. Haravoi esityksistäsi kaikkien aikojen legendaarisin floppi. Siis se yksi sivu, joka sai
Tiistai-iltana osallistuin kaimani Jari Sarasvuon isännöimään webinaariin (katso tallenne). Aiheenamme oli hinnoittelu ja ensimmäinen verkkovalmennukseni. Se on nimeltään Houdini-hinnoittelu. Osallistujia oli hurjasti, lähes kaksituhatta! Kun kuulin
Taiteilija Virpi Kanto kirjoitti lehteen, että Taiteilijan työtä ei pidä määritellä vain rahalla (HS 28.5.2017): ”Kuvanveistäjän ammatissa pitkään toimineena olen tyrmistynyt siitä, kuinka Heikki Pursiainen
Lauantain aviisi julkaisi laajan jutun maaseudun kunnista, jotka vokottelevat paluumuuttajia (HS 20.5.2017: Asukkaita houkutellaan tonteilla ja työpaikoilla). Stoori oli hauska. Se käsitteli jos jonkinlaisia vaikuttimia, jotka
Vincitillä on vain joko a) tyytyväisiä asiakkaita tai b) entisiä asiakkaita. Kroonisesti tyytymättömistä sen sijaan irtaudutaan hellästi, mutta jämerästi.
Viimeksi olimme pahasti myöhässä. Yritimme varata pöytää tamperelaiseen Ravinteli Berthaan vain muutamaa viikkoa etukäteen. Ei puhettakaan, että olisimme onnistuneet. Tänä vuonna olimme ajoissa liikkeellä. Saimme paikat.
Riikka kommentoi keskustelua, jota kävimme vaasalaisen siivousyrittäjä Jenni Parpalan hinnastosta pari vuotta sitten: ”Asiakkaita on nähty laidasta laitaan, mutta sen olen oppinut, ettei sydäntä kannattaisi
Pian saan luetuksi loppuun perjantain lukupiirin kirjan The Tools of Titans. Se on 700-sivuinen kokoelma vinkkejä ja neuvoja kiinnostavilta tyypeiltä, joista useimpia Tim Ferriss on haastatellut podcast-sarjaansa
Tuotteistaminen tarkoittaa työtä, jonka ansiosta palvelun ostamisesta tulee helppoa ja sen toimittamisesta kannattavaa. Se edellyttää, että tuotteistaja paketoi höttöisen ja epämääräisen palvelunsa selkeäksi palvelutuotteeksi.
Tuotteistaminen on ratkaisu ongelmaan, joka riivaa miljoonia insinöörejä. Heillä olisi usein valtavasti osaamista. Mutta vain pieni osa siitä muuttuu koskaan konkreettisiksi hyödyiksi tai rahaksi. Se johtuu viestintäongelmasta.
Asiantuntija ei osaa kuvata palveluaan, ohjelmistoaan tai tuotettaan (tai niiden yhdistelmää) niin, että ostaja ymmärtäisi löytäneensä ratkaisun johonkin ongelmaansa. Tuotteistamisen idea on kuroa ostajaa ja myyjää erottava viestintäkuilu umpeen.
Oletetaan, että ulkomainen ostaja ottaa yrityksesi haltuun. Uusi omistaja antaa potkut työntekijöille. He lähtevät siltä seisomalta, eivätkä koskaan palaa.
Seuraavana päivänä yritykseen tulee uusi joukko saman alan ammattilaisia, mutta he eivät ole koskaan ennen kuulleet palvelustasi. Jos näin uusittu firma tuottaa parin viikon sisällä samaa palvelua kuin ennenkin, palvelusi oli hyvin tuotteistettu. Sitä voi kutsua palvelutuotteeksi.
Miten uusi henkilöstö sitten voisi edes periaatteessa jatkaa jopa vuosien kehitystyötä vaatineen palvelun tuotantoa? Se on mahdollista vain dokumentaation perusteella.
Tuotteistaminen tarkoittaa toki muutakin kuin dokumentointia. Mutta se on edellytys sille, että palvelutuotteesi voisi todella monistua.
Millainen olisi kymmenen pisteen tuotteistus? Sellainen voi olla franchising-konsepti, joka tarkoittaa kokonaisen palveluliiketoimintamallin tuotteistettua ja monistuvaa versiota.
Esimerkiksi McDonald’sin ravintolakonsepti on palvelubisnestä, joka vaatii huomattavasti asiantuntemusta ja monistuu erittäin tehokkaasti. Kuten McDonald’s itse sanoo, se palvelee yhtä asiakasta kerrallaan. Kyse on siis henkilökohtaisesta palvelukonseptista.
Usein insinööri pelkää, että tuotteistaminen ja vakioitu palvelutuote estää asiakaskohtaiset ratkaisut. Todellisuudessa ratkaisumyynti ja tuotteistaminen sopivat hyvin yhteen.
Massaräätälöinti on konseptina tuttu jokaiselle uuden auton ostajalle. Jokainen tuoteyksilö on erilainen, vaikka se koostuu standardikomponenteista.
Myös palvelutuote on koottavissa tuotteistetuista vakio-osista. Silti kokonaisuus vaikuttaa asiakkaasta juuri hänen tarpeisiinsa räätälöidyltä.