Sain Soneralta kirjeen. Kapulaani olisi tarjolla entistä nopeampi nettiyhteys – ja vieläpä entiseen hintaan! Heti otsikon alle on präntätty pari pylvästä. Uutta nopeutta kuvaava palkki
Olin eilen käynnistämässä uutta tuotteistusprojektia. Ei mennyt viittä minuuttia, kun ensimmäinen ryhmän jäsen syöksyi sakkorysään. Jokainen ”tämä ei onnistu, koska” -tyyppisen vastaväitteen esittäjä saa maksaa Nosteen
Muutamia kuukausia sitten tilasin kokeeksi The Economist -lehden digiversion. Luulin solmineeni kolmen kuukauden määräaikaisen diilin. Luulin väärin. Hiljattain äkkäsin, että luottokortiltani oli veloitettu jo toisen vuosineljänneksen
Sanoma-talossa on selvästi pohdittu, että täytyyhän pakolaiskriisistä seurata myös jotain myönteistä. Hesari julkaisi eilen (23.2.2016) sivun kokoisen jutun, jonka otsikko oli Maailman myllerys toi työpaikan.
Kymmenisen vuotta sitten Sampo-pankki (nimi on tahallaan kirjoitettu oikein) lanseerasi Asuntolainapäätös tunnissa -kampanjansa. Siitä tuli hitti. Käytän edelleen tuota Mainostoimisto Bobin muinoin keksimää tuotteistusta koulutusteni esimerkkinä
Taloustieteilijät käyttävät usein esimerkkeinä vettä ja timantteja. Vaikka vesi on jokaiselle ihmiselle täysin välttämätön hyödyke, se on silti (länsimaissa) puoli-ilmaista. Esimerkiksi Suomessa laadukkainkin hanavesi maksaa
Menestyvän teollisuusyhtiön johtaja kertoi aikoinaan, että aina muutaman vuoden välein on pakko käynnistää yt-neuvottelut milloin mistäkin syystä. Näin yhtiö pääsi eroon heikoimmista työntekijöistään. Firman tuottavuus pompsahti jopa 20
Claudia Goldin on taloustieteen professori Harvardissa. Hän on voittanut monia alansa palkintoja. Ei siis mikään tyhmä täti, vai mitä?
Hän on kuitenkin esimerkki siitä, ettei edes maailman arvostetuimman yliopiston professori hoksaa tuotteistaa osaamistaan.
Iisalmen ihme Genelec Oy päätyy usein lehteen, kun toimittaja tarvitsee esimerkin suomalaisesta vientikaupan kestomenestyjästä. Kutkuttavaa firmassa on myös se, että putiikki nököttää keskellä ei mitään.
Marcus osallistui viime vuonna sekä tuotepäällikkö- että hinnoittelukurssilleni. Hän oli törmännyt tuotteistustöissään ongelmaan. Sähköpostiini tupsahti tiukka kysymys: ”Kuinka palveluni myyntikate lasketaan? Olisiko sinulla jokin hyvä
Piipahdin viime viikolla Kokkolassa paasaamassa tuotteistamisesta. Osallistujia seminaariin ilmestyi 140, joista suurin osa yrittäjiä. Juttelimme törkeistä lupauksista. Käytin esimerkkinä Hämeen Laaturemontti Oy:n napakkaa lupausta ”Kattoremontti kahdessa päivässä.”
Katselin torstaina A-studiota, jonka otsikko oli ”Terveys myytävänä?” (12.11.2015). Toimittaja Jan Andersson veti keskustelua, joka koski sote-uudistusta ja terveyspalvelujen ulkoistamista. Vieraina studiossa olivat Mikkelin keskussairaalan
Viime torstaina piipahdin Tampereella paasaamassa tuotteistamisesta. Finnkinon Plevna-teatterin komeaan saliin oli kokoontunut 250 kuulijaa. Jo alkumetreillä kerroin tosiasian: laatu ei käy kaupaksi. Kävimme heti aluksi läpi
Hannu Kostiainen lähetti kirjeen. Hän on Vattenfall Oy:n toimitusjohtaja. Hannu halusi varmistaa, että jatkaisin hänen asiakkaanaan myös maaliskuun 2016 jälkeen. Ensin heitin tarjouksen puoliksi vahingossa
Nimimerkki Hyvätuloinen kirjoitti Hesarin mielipidesivulle (8.10.2015), että hän haluaisi maksaa laadukkaasta päivähoidosta huomattavasti nykyistä enemmän. Pekka Pohjola säesti palstalla seuraavana päivänä, että hyvätuloisten lapsilisiä, vanhempainrahoja,
Tuotteistaminen tarkoittaa työtä, jonka ansiosta palvelun ostamisesta tulee helppoa ja sen toimittamisesta kannattavaa. Se edellyttää, että tuotteistaja paketoi höttöisen ja epämääräisen palvelunsa selkeäksi palvelutuotteeksi.
Tuotteistaminen on ratkaisu ongelmaan, joka riivaa miljoonia insinöörejä. Heillä olisi usein valtavasti osaamista. Mutta vain pieni osa siitä muuttuu koskaan konkreettisiksi hyödyiksi tai rahaksi. Se johtuu viestintäongelmasta.
Asiantuntija ei osaa kuvata palveluaan, ohjelmistoaan tai tuotettaan (tai niiden yhdistelmää) niin, että ostaja ymmärtäisi löytäneensä ratkaisun johonkin ongelmaansa. Tuotteistamisen idea on kuroa ostajaa ja myyjää erottava viestintäkuilu umpeen.
Oletetaan, että ulkomainen ostaja ottaa yrityksesi haltuun. Uusi omistaja antaa potkut työntekijöille. He lähtevät siltä seisomalta, eivätkä koskaan palaa.
Seuraavana päivänä yritykseen tulee uusi joukko saman alan ammattilaisia, mutta he eivät ole koskaan ennen kuulleet palvelustasi. Jos näin uusittu firma tuottaa parin viikon sisällä samaa palvelua kuin ennenkin, palvelusi oli hyvin tuotteistettu. Sitä voi kutsua palvelutuotteeksi.
Miten uusi henkilöstö sitten voisi edes periaatteessa jatkaa jopa vuosien kehitystyötä vaatineen palvelun tuotantoa? Se on mahdollista vain dokumentaation perusteella.
Tuotteistaminen tarkoittaa toki muutakin kuin dokumentointia. Mutta se on edellytys sille, että palvelutuotteesi voisi todella monistua.
Millainen olisi kymmenen pisteen tuotteistus? Sellainen voi olla franchising-konsepti, joka tarkoittaa kokonaisen palveluliiketoimintamallin tuotteistettua ja monistuvaa versiota.
Esimerkiksi McDonald’sin ravintolakonsepti on palvelubisnestä, joka vaatii huomattavasti asiantuntemusta ja monistuu erittäin tehokkaasti. Kuten McDonald’s itse sanoo, se palvelee yhtä asiakasta kerrallaan. Kyse on siis henkilökohtaisesta palvelukonseptista.
Usein insinööri pelkää, että tuotteistaminen ja vakioitu palvelutuote estää asiakaskohtaiset ratkaisut. Todellisuudessa ratkaisumyynti ja tuotteistaminen sopivat hyvin yhteen.
Massaräätälöinti on konseptina tuttu jokaiselle uuden auton ostajalle. Jokainen tuoteyksilö on erilainen, vaikka se koostuu standardikomponenteista.
Myös palvelutuote on koottavissa tuotteistetuista vakio-osista. Silti kokonaisuus vaikuttaa asiakkaasta juuri hänen tarpeisiinsa räätälöidyltä.
