Tiistai-iltana osallistuin kaimani Jari Sarasvuon isännöimään webinaariin (katso tallenne). Aiheenamme oli hinnoittelu ja ensimmäinen verkkovalmennukseni. Se on nimeltään Houdini-hinnoittelu. Osallistujia oli hurjasti, lähes kaksituhatta! Kun kuulin
Taiteilija Virpi Kanto kirjoitti lehteen, että Taiteilijan työtä ei pidä määritellä vain rahalla (HS 28.5.2017): ”Kuvanveistäjän ammatissa pitkään toimineena olen tyrmistynyt siitä, kuinka Heikki Pursiainen
Lauantain aviisi julkaisi laajan jutun maaseudun kunnista, jotka vokottelevat paluumuuttajia (HS 20.5.2017: Asukkaita houkutellaan tonteilla ja työpaikoilla). Stoori oli hauska. Se käsitteli jos jonkinlaisia vaikuttimia, jotka
Vincitillä on vain joko a) tyytyväisiä asiakkaita tai b) entisiä asiakkaita. Kroonisesti tyytymättömistä sen sijaan irtaudutaan hellästi, mutta jämerästi.
Viimeksi olimme pahasti myöhässä. Yritimme varata pöytää tamperelaiseen Ravinteli Berthaan vain muutamaa viikkoa etukäteen. Ei puhettakaan, että olisimme onnistuneet. Tänä vuonna olimme ajoissa liikkeellä. Saimme paikat.
Riikka kommentoi keskustelua, jota kävimme vaasalaisen siivousyrittäjä Jenni Parpalan hinnastosta pari vuotta sitten: ”Asiakkaita on nähty laidasta laitaan, mutta sen olen oppinut, ettei sydäntä kannattaisi
Pian saan luetuksi loppuun perjantain lukupiirin kirjan The Tools of Titans. Se on 700-sivuinen kokoelma vinkkejä ja neuvoja kiinnostavilta tyypeiltä, joista useimpia Tim Ferriss on haastatellut podcast-sarjaansa
Hesari kertoi jälleen eilen (1.2.2017) työpaikasta, jota riivaa sisäilmaongelma. Tällä kertaa oli kyse Mikkolan koulusta Vantaalla. Opettajien mielestä tilanne on kestämätön. Viisi opettajaa kuudestakymmenestäviidestä on
Jaahas, kartoituspalvelun esiteluonnos tuli korjauskierrokselta. Sensuuri oli iskenyt. Etusivulle alun perin präntätty Törkeä Lupaus oli kadonnut jonnekin asiakkaani organisaation syövereihin. En yllättynyt. Näin käy lähes joka
Joensuulainen tiimivalmentaja Jonne Posti otti yhteyttä viime viikolla. Hän kertoi, ettei hänen palvelunsa käy kaupaksi läheskään niin hyvin kuin pitäisi. ”Henkeni pitimiksi olen saanut haalittua pari työnohjaus-
Suomen Kuvalehti kertoo tuoreessa jutussaan (44/2016), miten saksalainen putkiremppa valmistuu yli kymmenen kertaa nopeammin kuin suomalainen. Jutusta näkyy karusti reaktio, johon olen törmännyt urani aikana lukemattomia
Tyypillinen asiakkaani on insinööritalo, joka myy mutkikasta teknistä palvelua tai softaa. Vain tuotteistaminen on enää puuttuu – kuulemma. Olen usein eri mieltä. Firman massiivista monsteripalvelua
Pari vuotta sitten näytti siltä, että Suomen meriteollisuus on kanttuvei. Sitten syyskuussa 2014 saksalainen Mayer osti Turun telakan. Yhtäkkiä näkymät muuttuivat rajusti. Nyt turkulaiset hukkuvat tilauksiin.
Hesari kertoi nyhtökaurayrittäjä Maija Itkosesta pari päivää sitten (17.9.2016). Lehti ylisti tuotetta estotta: ”HARMAANRUSKEASTA hakkeluksesta on tullut Suomessa tänä vuonna myyttinen elintarvike, jota jahdataan suu vaahdoten kaupasta toiseen.
Pieni yhdysvaltalainen ohjelmistoyritys päivitti ohjelmistonsa – mutta samalla myös sen hinnoittelu muuttui. Uudistus ei mennytkään läpi noin vain: sen sijaan asiakkaat raivostuivat. Mutta oliko kyse
Tuotteistaminen tarkoittaa työtä, jonka ansiosta palvelun ostamisesta tulee helppoa ja sen toimittamisesta kannattavaa. Se edellyttää, että tuotteistaja paketoi höttöisen ja epämääräisen palvelunsa selkeäksi palvelutuotteeksi.
Tuotteistaminen on ratkaisu ongelmaan, joka riivaa miljoonia insinöörejä. Heillä olisi usein valtavasti osaamista. Mutta vain pieni osa siitä muuttuu koskaan konkreettisiksi hyödyiksi tai rahaksi. Se johtuu viestintäongelmasta.
Asiantuntija ei osaa kuvata palveluaan, ohjelmistoaan tai tuotettaan (tai niiden yhdistelmää) niin, että ostaja ymmärtäisi löytäneensä ratkaisun johonkin ongelmaansa. Tuotteistamisen idea on kuroa ostajaa ja myyjää erottava viestintäkuilu umpeen.
Oletetaan, että ulkomainen ostaja ottaa yrityksesi haltuun. Uusi omistaja antaa potkut työntekijöille. He lähtevät siltä seisomalta, eivätkä koskaan palaa.
Seuraavana päivänä yritykseen tulee uusi joukko saman alan ammattilaisia, mutta he eivät ole koskaan ennen kuulleet palvelustasi. Jos näin uusittu firma tuottaa parin viikon sisällä samaa palvelua kuin ennenkin, palvelusi oli hyvin tuotteistettu. Sitä voi kutsua palvelutuotteeksi.
Miten uusi henkilöstö sitten voisi edes periaatteessa jatkaa jopa vuosien kehitystyötä vaatineen palvelun tuotantoa? Se on mahdollista vain dokumentaation perusteella.
Tuotteistaminen tarkoittaa toki muutakin kuin dokumentointia. Mutta se on edellytys sille, että palvelutuotteesi voisi todella monistua.
Millainen olisi kymmenen pisteen tuotteistus? Sellainen voi olla franchising-konsepti, joka tarkoittaa kokonaisen palveluliiketoimintamallin tuotteistettua ja monistuvaa versiota.
Esimerkiksi McDonald’sin ravintolakonsepti on palvelubisnestä, joka vaatii huomattavasti asiantuntemusta ja monistuu erittäin tehokkaasti. Kuten McDonald’s itse sanoo, se palvelee yhtä asiakasta kerrallaan. Kyse on siis henkilökohtaisesta palvelukonseptista.
Usein insinööri pelkää, että tuotteistaminen ja vakioitu palvelutuote estää asiakaskohtaiset ratkaisut. Todellisuudessa ratkaisumyynti ja tuotteistaminen sopivat hyvin yhteen.
Massaräätälöinti on konseptina tuttu jokaiselle uuden auton ostajalle. Jokainen tuoteyksilö on erilainen, vaikka se koostuu standardikomponenteista.
Myös palvelutuote on koottavissa tuotteistetuista vakio-osista. Silti kokonaisuus vaikuttaa asiakkaasta juuri hänen tarpeisiinsa räätälöidyltä.
