Miten kerrot, että tuplasit hinnat?
Irrallaan ajelehtivat hinnat näyttävät aina liian kalliilta. Luvut muuttuvat järkeviksi vain, jos hyödyt näkyvät hintojen kanssa yhdessä.
Jari Parantainen
14.10.2015
14 kommenttia
Irrallaan ajelehtivat hinnat näyttävät aina liian kalliilta. Luvut muuttuvat järkeviksi vain, jos hyödyt näkyvät hintojen kanssa yhdessä.
Lokakuussa ampaisen taas saarnaamaan TuplaamoLive-sessioon Tampereelle. Tapahtuma on virkeiden tamperelaisveijareiden Jukka Lahden ja Pasi Raution masinoima kolmipäiväinen markkinoinnin työleiri yrittäjille. Viime vuonna joukkossa pakersi esimerkiksi vaasalainen
Tomi Grönfors myy itseään markkinointiprojektien vetäjäksi b2b-yrityksiin. Heppu puhui jollain kavalalla tempulla pääni pyörryksiin niin, että lupasin osallistua hänen masinoimaansa webinaariin. Live-sessio olisi luvassa ensi viikon tiistaina
Kirjanpitotoimiston myyjä soitti aamupäivällä. Omapahan oli syynsä. Kerroin, miksi hänen lupauksiinsa oli vaikea uskoa. Kuten olen tämän blogin kymmenilletuhansille kanta-asiakkaille raportoinut, vaihdoin tilitoimistoa kolme kertaa muutamassa vuodessa. Syy
Tuotteistaminen on karsimista. Asiakas on sitä tyytyväisempi, mitä vähemmän asiantuntijasi vyöryttää yksityiskohtia hänen niskaansa.
Olen tunnetusti äärettömän kärsivällinen ihminen. Siksi onnistuin ostamaan verhoilijan palveluja. Tai no, ”palvelu” olisi tässä tapauksessa törkeää liioittelua. Se on sama kuin jos kutsuisin demareita matikkaneroiksi. Pikemminkin
Valmensin joitain vuosia sitten SPR:n Veripalvelun asiantuntijoita. Aiheenamme oli tietysti palvelujen tuotteistaminen. Tuli puhetta siitä, mitä hoitajan pitäisi kysyä juuri ennen kuin hän tuikkaa neulan
Kun ostaja empii, Pertsa Perusinsinööri luulee, että hän tarvitsisi tekonahkaiseen salkkuunsa parempia ratkaisuja. Todellisuudessa hän tarvitsisi parempia ongelmia.
Hesari (31.1.2015) raportoi, etteivät vanhemmat ole kovin innokkaita ilmoittamaan lapsiaan kouluun Wilma-palvelun kautta. He mieluummin marssivat vanhaan tapaan koululle hoitamaan asian livenä. Mielestäni uutinen muistutti erästä Postin
Kuten edellisen postaukseni kommenteissa totesin, kyllä nyt hävettää. Olen sentään jo 53-vuotias DIPLOMI-insinööri, siis ehdottomasti ihmiskunnan eliittiä. Tai ainakin yhteiskunnan kumipilari. Silti en ole tähän mennessä
PK-yrityksen toimitusjohtaja väittää, että tuotteistaminen on kasvun este. Samalla hän tulee paljastaneeksi, että tuotteistamisen idea on jäänyt hänelle täysin hämäräksi. Uusin Talouselämä-lehti (12.12.2014) julkaisi jutun
Tuli tarve. Googletin. Päädyin kotimaisen it-firman pakeille. Koska suomalaiset ovat mestareita tekemään järkyttävän surkeita ohjelmistoja, halusin testata tuotetta ensin. Myyjä ehdotti vuoden määräaikaista sopimusta hintaan 1 788 euroa. Jos taas
Pari päivää sitten asiakkaani projektiryhmä pohti, miten kauan tarjouksen toimittaminen saisi kestää. Porukka tunnusti, että heidän firmansa saattoi olla hitaan hissukan maineessa. Joku ehdotti, että 24 tuntia olisi
Naku idea käy nihkeästi kaupaksi. Paketoi osaamisesi johonkin sellaiseen muotoon, jota asiakkaat ovat tottuneet ostamaan.
Kävin pärisemässä hinnoittelusta Tampereella kaksi viikkoa sitten. TuplaamoLive-työleirille osallistui parin päivän ajan innokkaita yrittäjiä, jotka remppasivat markkinointiaan yötä päivää. Joukkoon kuului tomera nuori siivousyrittäjä Jenni Parpala
Tuotteistaminen tarkoittaa työtä, jonka ansiosta palvelun ostamisesta tulee helppoa ja sen toimittamisesta kannattavaa. Se edellyttää, että tuotteistaja paketoi höttöisen ja epämääräisen palvelunsa selkeäksi palvelutuotteeksi.
Tuotteistaminen on ratkaisu ongelmaan, joka riivaa miljoonia insinöörejä. Heillä olisi usein valtavasti osaamista. Mutta vain pieni osa siitä muuttuu koskaan konkreettisiksi hyödyiksi tai rahaksi. Se johtuu viestintäongelmasta.
Asiantuntija ei osaa kuvata palveluaan, ohjelmistoaan tai tuotettaan (tai niiden yhdistelmää) niin, että ostaja ymmärtäisi löytäneensä ratkaisun johonkin ongelmaansa. Tuotteistamisen idea on kuroa ostajaa ja myyjää erottava viestintäkuilu umpeen.
Oletetaan, että ulkomainen ostaja ottaa yrityksesi haltuun. Uusi omistaja antaa potkut työntekijöille. He lähtevät siltä seisomalta, eivätkä koskaan palaa.
Seuraavana päivänä yritykseen tulee uusi joukko saman alan ammattilaisia, mutta he eivät ole koskaan ennen kuulleet palvelustasi. Jos näin uusittu firma tuottaa parin viikon sisällä samaa palvelua kuin ennenkin, palvelusi oli hyvin tuotteistettu. Sitä voi kutsua palvelutuotteeksi.
Miten uusi henkilöstö sitten voisi edes periaatteessa jatkaa jopa vuosien kehitystyötä vaatineen palvelun tuotantoa? Se on mahdollista vain dokumentaation perusteella.
Tuotteistaminen tarkoittaa toki muutakin kuin dokumentointia. Mutta se on edellytys sille, että palvelutuotteesi voisi todella monistua.
Millainen olisi kymmenen pisteen tuotteistus? Sellainen voi olla franchising-konsepti, joka tarkoittaa kokonaisen palveluliiketoimintamallin tuotteistettua ja monistuvaa versiota.
Esimerkiksi McDonald’sin ravintolakonsepti on palvelubisnestä, joka vaatii huomattavasti asiantuntemusta ja monistuu erittäin tehokkaasti. Kuten McDonald’s itse sanoo, se palvelee yhtä asiakasta kerrallaan. Kyse on siis henkilökohtaisesta palvelukonseptista.
Usein insinööri pelkää, että tuotteistaminen ja vakioitu palvelutuote estää asiakaskohtaiset ratkaisut. Todellisuudessa ratkaisumyynti ja tuotteistaminen sopivat hyvin yhteen.
Massaräätälöinti on konseptina tuttu jokaiselle uuden auton ostajalle. Jokainen tuoteyksilö on erilainen, vaikka se koostuu standardikomponenteista.
Myös palvelutuote on koottavissa tuotteistetuista vakio-osista. Silti kokonaisuus vaikuttaa asiakkaasta juuri hänen tarpeisiinsa räätälöidyltä.