Hesari julkaisi muutamia päiviä sitten (29.7.2012) nimettömän mielipidekirjoituksen, jonka otsikko oli ”Koeajalla erottaminen pitää perustella”. Työnantaja oli purkanut kirjoittajan työsuhteen koeajan päätteeksi. Se oli epäreilua,
Me suomalaiset olemme saanut piehtaroida jo pitkään lempiaiheemme parissa: ”Mitähän muut meistä ajattelevat?” Jokin kuvitteellinen vaikutusvaltamme on muka mennyttä, koska haluamme vakuuksia lainaksi antamillemme rahoille.
Kirjoitin hiljattain mainiosta kirjasta The Lean Startup, jonka on kirjoittanut Eric Ries. Hänen mielestään on turha yrittää arvata, mitä asiakas haluaa. Eihän ostaja usein tiedä
Toisinaan kouraan sattuu kirja, joka todella vääntää aivot uuteen asentoon. Yksi niistä on The Lean Startup, jonka on kirjoittanut Eric Ries. Opuksen nimestä voisi kuvitella,
Nokian johtokunta oli pohtinut 10 000 työntekijänsä potkuja kokouksessaan tiistaina ja keskiviikkona. Toimitusjohtaja Stephen Elopin mukaan Marko Ahtisaari oli tiivistänyt puheenvuoronsa yhteen sanaan. Se oli rakkaus.
Professori Dan Ariely on suosikkikirjailijoitani. Hän on mestari keksimään arkisia tutkimusasetelmia. Ne paljastavat armotta kerta toisensa jälkeen, miten raadollisesti ihmiset tekevät päätöksiään. Arielyn viikko sitten
Kävin toissailtana pitämässä puheen tilitoimistoyrittäjille. Jälkikäteen kuopiolainen Pentti Hiltunen Protempore Oy:stä otti yhteyttä. Taloushallinnon ammattilaisemme mainitsi liiketoimintamallistaan pienen, mutta poikkeuksellisen yksityiskohdan.
Tiistaina olin pudota hulppeasta, joka suuntaan säädettävästä valvomotuolistani. Louder oli mennyt konkurssiin! Sattumoisin olin firman kanssa tekemisissä aika paljonkin vuonna 2005, kun se oli vielä
Finnair sitten ulosti osan bisneksestään Flybe Finlandille. Vaimonsa kanssa Espanjasta Suomeen palannut Rauno Uusitalo tylytti eilisessä Hesarissa (23.5.2012) näin: ”Meille se on yksi lysti, millä yhtiöllä lennetään, kunhan saamme
Vuosia sitten naputtelin asiakkaallemme yritysesitettä. Projekti oli henkisesti raskas. Läpyskä täyttyi yhdentekevästä höpinästä, kuten tavallista. Vääntö sensorihenkisen asiakkaamme toimitusjohtajan kanssa huipentui lopulta yhteen lukuun. Olin
Entinen SOK:n pääjohtaja ja kansanedustaja Jere Lahti tapasi sanoa, että voitto on hinnoitteluvirhe (KL 15.5.2012). Osuuskaupan periaatteiden mukaan näin tietysti on. Mahdolliset liiketoiminnan ylijäämät on
Rupattelin yhtiökumppanini Antin kanssa lasten kasvattamisesta. Riemukseni kuulin, että hänen tyttärensä on istunut kerran jos toisenkin jäähypenkillä. Näin lapsettomana tunnen tuon konseptin vain televisiosta. Katselen nimittäin
Valio hylkäsi Bulgarian jogurtin sitruunaversionsa fanit kylmän rauhallisesti. Sinäkin yleistät huomaamattasi.
Viime viikolla koulutuksen päätteeksi eräs osallistujista kysyi tuhannen taalan kysymyksen: ”Mikä on yleisin syy, joka vie tuotteistusprojektin karille?” Oikea vastaus on valjennut itsellenikin vasta aivan
Kaarinan kaupungin työntekijät saivat kokeilla virallisesti palaveritonta viikkoa. Joku ilmeisesti kuvitteli, että silloin kaikki alkavat paiskoa ns. oikeita hommia otsansa hiessä. Ideassa on vain yksi
Johtaminen koostuu seitsemästä työvaiheesta. Tehtävä on periaatteessa yksinkertainen. Käytännössä johtajan työ on yksi maailman vaikeimmista. Siksi parhaiden johtajien vuosipalkat nousevat Suomessakin miljooniin.
Kestävä päätös ei synny umpiossa arpomalla. Fiksu johtaja on utelias tiedustelija. Lähteinä toimivat asiakkaat, työntekijät, kollegat, esimiehet, kilpailijat, viranomaiset, poliitikot, etujärjestöt, tiedotusvälineet, kirjat, ammattijulkaisut, sosiaalinen media jne.
Kaikki vihaavat esimiehiä, jotka eivät osaa päättää. Huonokin päätös on usein parempi kuin ei päätöstä lainkaan.
Työntekijä kaipaa päätösten perusteluja. Mitä päätös tarkoittaa hänelle? Mikä muuttuu? Henkilöstön yleisimmät purnaukset kumpuavat esimiesten onnettomista viestintätaidoista:
Liian usein esimies luottaa yksittäiseen sähköpostiviestiinsä.
Todellisuudessa johtaminen edellyttää jatkuvaa jankuttamista.
Yksinkertaisiakin viestejä on toistettava päivästä ja viikosta toiseen, jotta edes osa työntekijöistä sisäistäisi ne.
Johtajan on maltettava purkaa päätöksensä konkreettisiksi tehtäviksi ja delegoida ne alaisilleen.
Moni johtaja ei uskalla kieltäytyä, kun alainen delegoi tehtävän takaisin pomolleen. Johtajasta tulee pullonkaula. Hänen pitäisikin palauttaa delegoivat alaisensa ruotuun ja muistuttaa, mistä heille palkkaa maksetaan.
Johtajan on autettava alaisiaan niin, että he selviävät tehtävistään. Se ei silti tarkoita, että hänen pitäisi puuttua alaistensa töiden yksityiskohtiin.
Nykyaikainen johtaminen on usein paapomista. Johtaja pelkää, että edellyttäminen on epäkohteliasta. Lisäksi hän välttelee alainen-sanaa ja keksii sille hempeitä kiertoilmaisuja.
Todellisuudessa työntekijää hämmentää, jos esimies ei edellytä mitään. Tulokset tuntuvat olevan pomolle yhdentekeviä.
Päivittäinen kannustava ja korjaava palaute on johtajan tärkeimpiä työvälineitä. Toki kehuminen on helpompaa kuin kritiikki. Silti esimiehen tulisi puhua suoraan myös surkeista tuloksista.
Hyvä esimies ei koskaan sorru parjaamaan henkilöä. Hän keskittyy tuloksiin.
Johtaja saattaa kuvitella, että hänen kannattaa suoltaa vain myönteistä palautetta. Mutta sekin on tuhoisaa, jos jokainen näkee, ettei jatkuviin kehuihin ole aihetta.
