Kirjoitamme Pölli tästä -blogia jokaiselle asiantuntijalle ja insinöörille tärkeistä aiheista, kuten tuotteistaminen, hinnoittelu, ratkaisumyynti, sisältömarkkinointi, strategia ja johtaminen.
Piipahdin tänään myyntikäynnillä isossa lakitoimistossa. Kohta naputtelen sinne tarjoukseni tuotteistusvalmennuksesta. Eräs johtajista kuvasi elävästi, miten alan konkarit esiintyvät seminaareissa ja alan muissa pippaloissa. He paasaavat kollegoilleen hyvin
Tietokirjailija, tekniikan tohtori ja entinen vihreiden kansanedustaja Eero Paloheimo kirjoitti kymmenisen vuotta sitten sarjan oivia kolumneja Taloussanomiin. Törmäsin niihin, kun tallensin kesällä arkistojani Evernoten hellään huomaan. Erityisen ajankohtaiselta
Yritys myy terveellistä elämäntapaa. Se on aivoin, reilu ja rento. Me fiksut, vastuulliset asiakkaat olemme kuin yhtä perhettä. Jawbone UP -ranneke on koristanut oikeaa kättäni runsaan
– Tuossa taustalla näkyvä rakennus on Itellan lajittelukeskus. Sen työntekijät marssivat työpaikaltaan yllättäen keskiviikkoiltana. Tässä vieressäni on pääluottamusmies Aimo Hankala, hyvää päivää. – No hyvää päivää
Taitava espoolainen parturini Jari Koivisto kokeili pari vuotta sitten Groupon-kampanjaa. Parisataa asiakasta sai kampauksensa tai hiustenleikkuunsa roimasti alennettuun hintaan. Grouponin myyjä perusteli alennuskuponkejaan niin, että
Sain kevään aikana postia monelta akateemiselta työttömältä. He olivat yleensä juuri niitä, jotka väittävät joutuneensa ikärasismin uhreiksi. Yli 50-vuotiaita ei kuulemma enää kukaan palkkaa. Väitän,
Marssin alkuviikosta Fonectan aulaan Länsi-Pasilassa. Oli tuotteistusprojektimme loppukatselmuksen aika. Pohdimme kotvan sitä, miksi suomalainen johtaja suhtautuu testaamiseen niin nihkeästi. Testaamisella tarkoitan sitä, että yllättävän harvat ovat kiinnostuneita vaikkapa
Suomi on ajautumassa äärioikealle. Kohta kaduillamme kaikuu fasistisaappaiden kopse. Kommarit ja muut ensimmäisenä muuria vasten ammuttavat jonottavat jo ruotsinlaivoille. Ainakin itselleni syntyy tällainen mielikuva, kun luen toimittajien
Viikko sitten perjantaina osallistuin Retoriikan kesäkouluun Hämeenlinnassa. Kun tilaisuus oli ohitse, ampaisin kiireesti kotia kohti Espooseen. Matkalla kurvasin kaupan kautta. Ostin jäätelöä vaimoni leipoman raparperipiirakan kaveriksi.
Retoriikan kesäkoulu kuuluu jokaisen puhetaidosta kiinnostuneen pakolliseen ohjelmaan. Reissusta Hämeenlinnan Verkatehtaalle on selvästi tulossa jonkinlainen toistuva kevätkauden päätös. Vain suvivirsi jäi puuttumaan. Estradille loikkasi toinen toistaan
Eräs Tero-niminen tuoreyrittäjä lähetti kysymyksiä: Kirjoitat blogia säännöllisesti. Paljonko käytät viikottain siihen aikaa? Onko sinulla jokin tietty aika, jolloin kirjoitat? Vai kirjoitteletko milloin sattuu? Mitä
Törmäsin kesäkuun MacWorld-lehdessä kiinnostavaan mustaan koko sivun mainokseen. Se vokotteli kuvapankin asiakkaaksi. Sivun alareunassa oli muutama rivi tekstiä. Tässä rajusti muokkaamani tiivistelmä:
Sain postia asiakkaaltani, joka tarjoaa upeita kokoustilojaan vuokrattavaksi. Paikka sopisi esimerkiksi tuotteiden julkistamiseen. Pakettiin saa myös tarjoilut ja muita palveluja. Tuolla asiantuntijayrityksellä ei sinänsä ole mitään
Päristelin Länsiväylää punaisella Peugeot 405 -työsuhdeautollani joskus alkuvuodesta 1994. Radion olin pultannut pysyvästi taajuudelle 96,2 MHz. Eetteriin putkahti kiinnostava reklaami. Hyvät, pahat ja rumat -ohjelman tähti Jari
Asiakas tarjosi keikkaa. Pitäisi tuotteistaa sisäänheittopaketti kesäksi. Se olisi ajanvietettä turisteille, jotka vierailevat Helsingissä. Huomasin heti, miten mieleeni hiipi tuttu ajatus: en kuulu kohderyhmään. En
