Paavo lähetti vinkin. Ylen Strada-ohjelmassa oli käsitelty kiinnostavaa aihetta: Pitäisikö huonosta kulttuurituotteesta saada rahat takaisin? Toimittaja Ivan Puopolo kysyi hyvän kysymyksen. Miksi teatteri tai elokuvateatteri
Kauppalehdessä oli eilen (21.11.2013) mainio reportaasi ”McDonald’s opettaa työelämää”. Juttuun oli kerätty muun muassa sikermä entisten mäkkäriläisten muistoja. Tässä yksi hauskimmista: ”Monet työntekijät ihmettelivät minulle,
Asiakkaani kertoi isästään, joka kauppaa eläkepäiviensä ratoksi koivuhalkoja. Paikallinen huoltoasemayrittäjä ehdotti, että papparainen pussittaisi puitaan myös hänen myytäväkseen. Eläkeläinen innostui, kun hän kuuli bensiksen tarjouksen.
Myynnin professori Petri Parvinen kertoo uudessa Myyntipsykologia -kirjassaan, mikä ero on sosiaalisella ja sosiaalisesti taitavalla ihmisellä. Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre. Mitä sosiaalisempi ihminen on, sitä
Luin viikonloppuna poikkeuksellisen hyvän kirjan. Opuksen nimi on Lupa toimia eri tavalla. Sen on naputellut yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki. Olen kahlannut tusinoittain stategiaopuksia. Mielestäni Tuulenmäen teos
Vuosia sitten ramppasin Xeroxin päämajassa Espoon Perkkaalla alvariinsa. Asiakkaille oli varattu pysäköintipaikkoja pihalta pitkä rivi. Mutta niistä oli pulaa. Toiset olivat kuitenkin tasa-arvoisempia kuin toiset.
Parturissa asiakkaan on otettava hattu päästä. Muuten hommasta ei tule mitään. Paitsi jos polkkatukka kelpaa. Sääntö kertoo palvelubisneksestä jotain oleellista. Asiakas osallistuu palvelun toimittamiseen aina
Lokakuun alkupäivinä tyhjensin talomme vaimoni ja parin riuskan & reippaan ystävän kanssa. Sitten pienperheeni muutti rempparyhmän tieltä kaksioon Espoon Matinkylään. Koska tilapäinenkin muutto on aina
Kaipasin aamulla mustaa huumoria. Naputtelin selaimeeni hakusanaksi ”visiomme”. Hittejä tuli 25 tuhatta. Tässä yksi listan alusta: ”Haluamme olla ylivoimaisesti halutuin kumppani sidosryhmille (asiakkaat, tavarantoimittajat ja
Eilen asiakkaani kertoi, että 95 prosenttia myyntikäynneistä johtaa kauppoihin. Kaikesta päätellen liikevaihdon voisi tuplata vuodessa. Matkassa on vain yksi mutka. Tarjousten naputtelu vie myyjiltä niin
Pertti Haaparanta ihmettelee Akateemisessa talousblogissa, miksi niin monet haluavat lietsoa kriisitietoisuutta. Hän viittaa esimerkiksi vakavasti otettavien lehtien pääkirjoituksiin. Itse kiinnitin huomiota Talouselämän pääkirjoitukseen elokuun lopussa (30.8.2013).
Kampaamon omistaja valitti. Liian monet naiset haluavat saman staran käsittelyyn. Syntyy ruuhka. Asiakkaat ärisevät, kun aikoja ei löydy. Samaan aikaan taviskollegat lakaisevat aikansa kuluksi kutreja linoleumilta.
Eilen iltapäivällä aloittelin istuntoa Puustellin markkinointiryhmän kanssa. Myyntijohtaja Timo Leskinen vilkaisi läppäristä postejaan ja kiroili: ”Joka ainoa päivä joku lähettää vähintään yhden tällaisen mailin! Otsikko on aina
Uusin kirjani lähti painoon viime viikolla. Sen nimi on Tuotepäällikön pelastuspakkaus. Kauppaan se ehtinee vielä syyskuun aikana. Tuotepäällikön homma on merkillinen sattumavirka, johon ei voi
Palasin alkuvuodesta yksinyrittäjäksi. Moni on udellut syytä. Heittäytyikö yhtiökumppanini Antti Apunen hankalaksi? Tuliko katkera riita? Joudun tuottamaan pettymyksen. En karannut soolouralle siksi, että tuotteistusbändimme olisi
Johtaminen koostuu seitsemästä työvaiheesta. Tehtävä on periaatteessa yksinkertainen. Käytännössä johtajan työ on yksi maailman vaikeimmista. Siksi parhaiden johtajien vuosipalkat nousevat Suomessakin miljooniin.
Kestävä päätös ei synny umpiossa arpomalla. Fiksu johtaja on utelias tiedustelija. Lähteinä toimivat asiakkaat, työntekijät, kollegat, esimiehet, kilpailijat, viranomaiset, poliitikot, etujärjestöt, tiedotusvälineet, kirjat, ammattijulkaisut, sosiaalinen media jne.
Kaikki vihaavat esimiehiä, jotka eivät osaa päättää. Huonokin päätös on usein parempi kuin ei päätöstä lainkaan.
Työntekijä kaipaa päätösten perusteluja. Mitä päätös tarkoittaa hänelle? Mikä muuttuu? Henkilöstön yleisimmät purnaukset kumpuavat esimiesten onnettomista viestintätaidoista:
Liian usein esimies luottaa yksittäiseen sähköpostiviestiinsä.
Todellisuudessa johtaminen edellyttää jatkuvaa jankuttamista.
Yksinkertaisiakin viestejä on toistettava päivästä ja viikosta toiseen, jotta edes osa työntekijöistä sisäistäisi ne.
Johtajan on maltettava purkaa päätöksensä konkreettisiksi tehtäviksi ja delegoida ne alaisilleen.
Moni johtaja ei uskalla kieltäytyä, kun alainen delegoi tehtävän takaisin pomolleen. Johtajasta tulee pullonkaula. Hänen pitäisikin palauttaa delegoivat alaisensa ruotuun ja muistuttaa, mistä heille palkkaa maksetaan.
Johtajan on autettava alaisiaan niin, että he selviävät tehtävistään. Se ei silti tarkoita, että hänen pitäisi puuttua alaistensa töiden yksityiskohtiin.
Nykyaikainen johtaminen on usein paapomista. Johtaja pelkää, että edellyttäminen on epäkohteliasta. Lisäksi hän välttelee alainen-sanaa ja keksii sille hempeitä kiertoilmaisuja.
Todellisuudessa työntekijää hämmentää, jos esimies ei edellytä mitään. Tulokset tuntuvat olevan pomolle yhdentekeviä.
Päivittäinen kannustava ja korjaava palaute on johtajan tärkeimpiä työvälineitä. Toki kehuminen on helpompaa kuin kritiikki. Silti esimiehen tulisi puhua suoraan myös surkeista tuloksista.
Hyvä esimies ei koskaan sorru parjaamaan henkilöä. Hän keskittyy tuloksiin.
Johtaja saattaa kuvitella, että hänen kannattaa suoltaa vain myönteistä palautetta. Mutta sekin on tuhoisaa, jos jokainen näkee, ettei jatkuviin kehuihin ole aihetta.
