Marimekko taistelee asiakkaista alalla, jossa tylsä ei pärjää. Silti se vaikuttaa päivä päivältä enemmän insinööritalolta. Malin Groop aloitti uudessa työpaikassa tammikuussa 2009. Hänestä tuli Marimekon
Asiantuntija luottaa kykyihinsä naurettavan lujasti. Mitä kokeneempi spesialisti, sitä vaikeampi hänen on tunnustaa virheen mahdollisuus. Seurauksena on katastrofi toisensa jälkeen. Tutkijat kysyivät skotlantilaisilta opiskelijoilta, kulkeeko
Bilia näyttää esimerkkiä, kuinka asiakkaita kuuluu käskyttää. Kuulostaako pahalta? Todellisuudessa se on loistavaa palvelua. Sain hetki sitten ällistyttävän puhelun. Tomera nainen kertoi soittavansa Biliasta. On
Apple on keksinyt systeemin, jolla lehtitalot pääsevät vihdoinkin rahastamaan sähköisiä sisältöjään. Mutta sekään ei kelpaa. Mediapomon lasi on puolityhjä. Puksuttelin tänään junalla Tampesterista Helsinkiin. Käytävän
Parikymmentä vuotta sitten toimittaja esitti senaattori Ted Kennedylle yksinkertaisen kysymyksen. Vastaus jäi historiaan. Moni on aprikoinut, että kuuluisan poliitikon ura taisi karahtaa lopullisesti kiville mitättömän
Yleisradion erotettua, mutta vielä kotvan virkaansa hoitavaa pomoa Mikael Jungneria on kutsuttu koko ajan toimitusjohtajaksi. Tittelistä syntyy harha, että hän johtaisi yritystä. Torstaina ns. toimitusjohtaja
Antti ”Eichmann” Apunen istui itseensä tyytyväisen näköisenä pöydän toisella puolen. Otin aloitteen. – Toivoisin tietenkin, että saisin koulutustani ja kokemustani vastaavaa tekemistä. Vuosi on pitkä aika.
VR on kyllä mielenkiintoinen yritys. Tuore toimitusjohtaja Mikael Aro vaikuttaa yllättävän hampaattomalta selittelijältä. En nyt ala vatvoa yhtään sitä, miten junat saataisiin kulkemaan ajoissa. Se
Tinkimätön johdonmukaisuus on nyt palkittu. Ediste on valittu Suomen surkeimmaksi työpaikaksi vuonna 2010.
Jos teet työstäsi hauskempaa, kasvaako tuottavuutesi? William Hart ja Dolores Albarracín päättivät etsiä vastauksen tähän mielipiteitä jakavaan kysymykseen*. Ensimmäisessä kokeessa osallistujille näytettiin voittamiseen ja menestymiseen
Vuosia sitten olin Kajaanissa vetämässä asemointikoulutusta. Asemointi tarkoittaa keinoja, joilla yritys, palvelu tai tuote saadaan erottumaan kilpailijoistaan. Jo aamupäivällä eräs paikallinen, kokenut yrittäjä laukaisi legendaarisen
Lauantain 12.12. Helsingin Sanomat kertoo jälleen karusti suomalaisten talousosaamisesta. Lama yllätti. Suomalaiset myivät häthätää osakkeensa halvalla pois. Turpiin tuli, mutta ei se mitään. Rahat makaavat
Monet yrittäjät ja johtajat ovat liian kilttejä, kun joku keksii pyytää rahoitusta omalle liiketoiminnalleen. Viime viikolla lehdessä oli juttu siitä, miten suuret konepajat ovat alkaneet
Metroaseman vesivahinko ei saanut johtajia hoitamaan toiseksi tärkeintä tehtäväänsä. Kirjoitin tasan kaksi vuotta sitten siitä, mikä on tehtävä ensiksi, kun huomaat sössineesi asiakkaan palvelun (Musta
Tietenkin maamme johto olisi pitänyt rokottaa heti ensimmäisten joukossa. Toivottavasti et esimiehenä tai yrittäjänä sorru vastaavaan hölmöilyyn muka tasa-arvon nimissä. Viime viikolla eduskunnan puhemies Sauli
Johtaminen koostuu seitsemästä työvaiheesta. Tehtävä on periaatteessa yksinkertainen. Käytännössä johtajan työ on yksi maailman vaikeimmista. Siksi parhaiden johtajien vuosipalkat nousevat Suomessakin miljooniin.
Kestävä päätös ei synny umpiossa arpomalla. Fiksu johtaja on utelias tiedustelija. Lähteinä toimivat asiakkaat, työntekijät, kollegat, esimiehet, kilpailijat, viranomaiset, poliitikot, etujärjestöt, tiedotusvälineet, kirjat, ammattijulkaisut, sosiaalinen media jne.
Kaikki vihaavat esimiehiä, jotka eivät osaa päättää. Huonokin päätös on usein parempi kuin ei päätöstä lainkaan.
Työntekijä kaipaa päätösten perusteluja. Mitä päätös tarkoittaa hänelle? Mikä muuttuu? Henkilöstön yleisimmät purnaukset kumpuavat esimiesten onnettomista viestintätaidoista:
Liian usein esimies luottaa yksittäiseen sähköpostiviestiinsä.
Todellisuudessa johtaminen edellyttää jatkuvaa jankuttamista.
Yksinkertaisiakin viestejä on toistettava päivästä ja viikosta toiseen, jotta edes osa työntekijöistä sisäistäisi ne.
Johtajan on maltettava purkaa päätöksensä konkreettisiksi tehtäviksi ja delegoida ne alaisilleen.
Moni johtaja ei uskalla kieltäytyä, kun alainen delegoi tehtävän takaisin pomolleen. Johtajasta tulee pullonkaula. Hänen pitäisikin palauttaa delegoivat alaisensa ruotuun ja muistuttaa, mistä heille palkkaa maksetaan.
Johtajan on autettava alaisiaan niin, että he selviävät tehtävistään. Se ei silti tarkoita, että hänen pitäisi puuttua alaistensa töiden yksityiskohtiin.
Nykyaikainen johtaminen on usein paapomista. Johtaja pelkää, että edellyttäminen on epäkohteliasta. Lisäksi hän välttelee alainen-sanaa ja keksii sille hempeitä kiertoilmaisuja.
Todellisuudessa työntekijää hämmentää, jos esimies ei edellytä mitään. Tulokset tuntuvat olevan pomolle yhdentekeviä.
Päivittäinen kannustava ja korjaava palaute on johtajan tärkeimpiä työvälineitä. Toki kehuminen on helpompaa kuin kritiikki. Silti esimiehen tulisi puhua suoraan myös surkeista tuloksista.
Hyvä esimies ei koskaan sorru parjaamaan henkilöä. Hän keskittyy tuloksiin.
Johtaja saattaa kuvitella, että hänen kannattaa suoltaa vain myönteistä palautetta. Mutta sekin on tuhoisaa, jos jokainen näkee, ettei jatkuviin kehuihin ole aihetta.
