Hyvä tarkoitus, huono bisnes
Toki vitamiinit ovat tärkeitä. Muttei kukaan kaipaa niitä silloin, kun valtimo suihkuttaa verta.
Jari Parantainen
28.11.2014
31 kommenttia
Toki vitamiinit ovat tärkeitä. Muttei kukaan kaipaa niitä silloin, kun valtimo suihkuttaa verta.
Sani Leino, tuo myyntimies jumalan armosta, antoi Twitterissä mainion vinkin moottoripyörän myynti-ilmoituksesta. Rassiaan Inarissa myyvä Jouni Maununen tuskin pahastuu, jos ylistän hänen luovaa ilmaisuaan – ja lainaan kuvitustakin
Tiina Räisänen lähetti eilen linkin mainioon kirjoitukseen ”Miten menestyä julkishallinnon tarjouskilpailussa”. Tässä tekstin huipennus: ”Niinpä [myyjä]kandidaatteja ei ole oikeastaan syytä tavata henkilökohtaisesti, eikä tarjouksensa perään kannata
Kävin eilen potkimassa projektin käyntiin uuden asiakkaani luona. Keskitymme kuuden viikon ajan siihen, miten voittaa tarjouskilpailu. Vastaus on jopa kymmenien miljoonien eurojen arvoinen! Firman asiantuntijat
Tänään se tapahtui viimeksi. Se tarkoittaa, että täällä nakkiputkassani sireenit soivat käheän seksikkäästi & laivakello kalkattaa ilotulitusraketit täyttävät espoolaisen taivaan niin, että Dubain uusivuosi näyttää suutarilta satapäinen
Kuulin kuolevan Martelan viimeisen korahduksen viikko sitten. Firma oli sähköpostittanut epätoivoisen avunpyyntönsä. Liikutuin tutkaani osuneesta orvosta anomuksesta niin paljon, että lähetin vastaukseksi ostosignaalin heti. Olisin tilannut niin hyvän
Pekka (nimi on ehkä muutettu) on aikeissa jättää turhauttavan palkkatyönsä. Hän haluaa yrittäjäksi. Miekkonen lähetti muutaman kysymyksen: 1. Lähipiiristä löytyisi hyvä myyjä. Mutta hän käy
Tietokirjailija, tekniikan tohtori ja entinen vihreiden kansanedustaja Eero Paloheimo kirjoitti kymmenisen vuotta sitten sarjan oivia kolumneja Taloussanomiin. Törmäsin niihin, kun tallensin kesällä arkistojani Evernoten hellään huomaan. Erityisen ajankohtaiselta
Sain kevään aikana postia monelta akateemiselta työttömältä. He olivat yleensä juuri niitä, jotka väittävät joutuneensa ikärasismin uhreiksi. Yli 50-vuotiaita ei kuulemma enää kukaan palkkaa. Väitän,
Marssin alkuviikosta Fonectan aulaan Länsi-Pasilassa. Oli tuotteistusprojektimme loppukatselmuksen aika. Pohdimme kotvan sitä, miksi suomalainen johtaja suhtautuu testaamiseen niin nihkeästi. Testaamisella tarkoitan sitä, että yllättävän harvat ovat kiinnostuneita vaikkapa
Yksi toimittajien lempiaiheista on taivastella, miten fiksut ihmiset eivät saa työtä. Draama syntyy siitä, että motivaatiosta pinkeä ja lahjakkuutta pursuva hakija ei pääse edes haastatteluihin. Mistä se
Puolituttu yrittäjä lähetti sähköpostia. Silmäilin huolimattomasti. Käsitin, että hän auttaisi minut eroon rahoistani. Tankkasin viestin uudestaan. Hän halusikin auttaa minut eroon ”rahatuskasta”. Se onnistuisi sijoituksella, jonka bruttotuotto
Haastattelen työnhakijoita toisinaan. Jos vieraani myöhästyy, käännytän hänet jo tuulikaapista kotiinsa. Toivotan mukavaa loppuelämää. Tyly käytökseni johtuu siitä, että tutkaani osui jäävuoren huippu. Jos näen
Audi avasi Berliiniin uuden City-konseptinsa mukaisen myymälän. Se on lajissaan kolmas. Aikaisemmat firma perusti Lontooseen ja Pekingiin. Seuraava on tulossa Moskovaan. Liiketila on sikäli erikoinen,
Alun perin Maija oli armoitettu kotikokki. Hän loihti lietensä ääressä mahtavaa apetta. Ystävät ja sukulaiset ahmivat. Napa paukkui ja naama kiilsi. Lopulta eräs vieraista meni
Ratkaisumyynti tähtää asiakkaan tilanteen kartoittamiseen ja hänen polttavien ongelmiensa ratkaisemiseen. Siksi tehtävä sopii insinöörille kuin valokaari voimalaan. Hänethän on koulutettu ongelmanratkaisun ammattilaiseksi.
Ratkaisumyynnin gurut Keith M. Eades ja Robert E. Kear toteavat kirjassaan The Solution Centric Organization (2006) seuraavasti:
Ratkaisu tarkoittaa kokonaisuutta, jonka todellinen mitattava arvo on asiakkaan näkökulmasta suurempi kuin ratkaisuun kuuluvien osien summa.
Vaativa asiakas maksaa yhä harvemmin mistään muusta kuin ratkaisun todellisesta arvosta.
Onnistuneen ratkaisun sydämessä on yhdistelmä laserintarkkaa ymmärrystä asiakkaasta, toimittajan ainutlaatuista teknistä osaamista sekä räätälöity yhdistelmä tuotteita ja palveluja. Ne muodostavat kilpailevista vaihtoehdoista erottuvan kokonaisuuden, joka ratkaisee asiakkaan polttavan ongelman.
Ratkaisumyyjä on kiinnostunut asiakkaansa pitkän aikavälin hyödystä. Perinteinen tyrkyttäminen ja suurpainemyynti sen sijaan luo ostajalle vain yhden ongelman lisää, kun hänen pitäisi päästä aivottomasta luukuttajasta eroon.
Eades & Kear toteavat kirjassaan, että suurin osa yrityksistä on suuntautunut tuotekeskeiseen toimintaan – eikä siinä ole mitään väärää sinänsä. Maailmassa on valtavasti erittäin menestyneitä tuotekeskeisiä yrityksiä aina Applesta alkaen.
Tuotekeskeinen yritys keskittyy kehittämään seuraavan sukupolven tuotteita, joissa on entistä enemmän ja hienompia ominaisuuksia. Tuoteominaisuudet ovat siis toiminnan keskeinen ajuri.
Ratkaisukeskeinen yritys sen sijaan keskittyy tuottamaan entistä enemmän arvoa asiakkailleen niin, että se ratkoo entistä enemmän heidän ongelmiaan.
Tuotemyyjän ja ratkaisumyyjän ero näkyy konkreettisesti siinä, millaisia välineitä nämä käyttävät työssään. Tuotekeskeinen myyjä plaraa rakkaan tuoteluettelonsa hiirenkorville. Ratkaisukeskeinen myyjä sen sijaan kokoaa listan ongelmista, joita hänen yrityksensä ratkaisee.
Usein tuotekeskeinen yritys naamioi tilanteen niin, että se kampeaa viestintänsä ja markkinointinsa puhumaan muodikkaasti ratkaisuista. Se vain on hyödytöntä, jos muu organisaatio toimii edelleen tuotekeskeisesti.
Tuotteistaminen tähtää siihen, että asiakkaan olisi helppo ostaa mutkikastakin palvelua. Lisäksi tuotteistaja pyrkii monistamaan palveluaan tehokkaasti ja tasalaatuisesti.
Onko tuotteistaminen siis ratkaisukeskeisen ajattelun vastakohta?
Päinvastoin. Ratkaisukeskeisen insinöörin kannattaa tuotteistaa palveluformaatti, jonka tuloksena syntyy nopeasti ja tehokkaasti täysin asiakaskohtaisesti räätälöityjä ratkaisuja.